Jotain mitä todella rakastan.

Kylmää, karua, kaunista.

Hiljaisena, äänetömänä lumi leijailee taivaalta. Herkkänä, koskemattomana, sulaa pois jos kosken paljain käsin.

Tarvitsen vaatteet suojaksi kylmältä. Lapaset kädessä voin koskea, tehdä lumilyhtyjä, mutta ilman suojaa välissämme en voi koskea.

Hetken voi hyväillä suoraan ilman suojaa, toinen lisää niin lumi sulaa, käsi jäätyy.

Niin lähellä, silti niin kaukana.
Aidosti vain ajatuksissani.